tiistai 20. helmikuuta 2018

Minca - Kahvin viljelyä ja lintuja



Barranquillan karnevaleilta matka jatkui kohti Minca nimistä kylää Sierra Nevadan vuoristossa. Olimme varanneet majoituksen, joka oli käytännössä ulkona. Eli talon päälle oli rakennettu bambuista katos ja sen alla oli vähän kuin huone ilman seiniä. Sängyn päällä oli tietenkin hyttysverkko, ettei yön aikana tullut täysin syödyksi. 


Majoitumme Mincassa talossa ilman seiniä

Tosin hyvin nopeasti tuli havaittua että se hyttysmyrkky Suomesta mukaan otettuna olisi ollut kovin hyvä idea, mutta jotain piti unohtaa ja nyt tyydytään paikallisiin myrkkyihin. Hyttysistä, mäkäräisistä ja polttiaisista huolimatta ulkona nukkuminen oli parasta ikinä. Mincan yöt myös ovat kohtalaisen viileitä joten ei tarvinnut edes hikoilla vaikkei ilmastointia tai tuuletinta ollut. 

Kolibrien bongailua aamupalalla

Heräämme yleensä noin 6-7 aikaa aamulla jotta puolisoni pääsee edes hetken tekemään töitä suomalaisten kanssa samaan aikaan, mikä oli erittäin positiivista Mincassa jossa elää paljon erilaisia lintuja. Mincasta järjestetään useita erilaisia lintu-bongailu retkiä pitkin vuoristoa. Meidän ei tarvinnut millekkään retkelle lähteä, kun sängystä sai ihailla värikkäitä siivekkäitä. Aamupalan huippuhetkiä ihanan kolumbialaisen kahvin lisäksi olivat kolibrit, jotka tulivat joukolla juomaan läheisen puun kukkien mettä.  


Tie Mincaan

Itse Mincan kylä on todella pieni, eikä siellä juuri ole muuta kuin ravintoloita ja turisteille tarkoitettuja paikkoja, mutta toimii hyvin jos haluaa päästä jonnekki rauhalliselle alueelle nauttimaan luonnosta, mutta niin että palvelut toimivat hyvin. Alue onkin enemmän maaseutua jossa paikalliset asuvat hajallaan omien viljelystensä luona.

Vielä kymmenisen vuotta sitten koko alueelle ei ollut kovin turvallista mennä, koska alue oli Kolumbialaisen vasemmisto sissiliikkeen (FARC) hallussa. Tällä hetkellä kuitenkin alueella turvallista matkustaa ja monet turhan kuumaan rannikkoon kyllästyneet turistit suuntaavatkin mielellään vuoristoon jossa on hieman viileämpää.

Samaten digi-paastoilusta kiinnostuneille suosittelen Mincan vuorilla olevia hostelleja. Kävelymatka mihinkään sivistykseen saattaa olla jopa 3 tuntia ja nettiä ei ole tarjolla. Maisemat sen sijaan ovat erityisen upeita. 


Sierra Nevadan jylhän kauniita maisemia

Mincasta on myös helppo lähteä erilaisille retkille ympäri pohjois Kolumbiaa. Me tosin päätettiin vaan nauttia rauhasta ja kiireettömästä elämästä. Iltapäivästä kun aurinko oli vähän laskenut pahimmasta porotuksesta lähdettiin kävelemään vuoristoon.

Hyvä vaihtoehto jos kaipaa helpotusta kuumuuteen on kävellä muutaman kilometrin päässä olevalle pienelle vesiputoukselle jonka lampi on mukava viilentymispaikka. Tosin vesi on kyllä todella kylmää ettei sinne kyllä puljaamaan viitsi kovin pitkäksi aikaa jäädä. 

Mutta kävelymatka vesiputoukselle on mukava monet tuntuvat ottavan kunnon eväät mukaan ja nautiskelevan koko päivän hieman viileämmästä paikasta. Ja jos päivän jälkeen alkaa painaa niin mopotaksilla pääsee takas kaupunkiin helposti.

Toinen mielenkiintoinen paikka noin 6 kilometrin päässä Mincan kylästä on 1892 perustettu kahvifarmi. Kahvia käsitellään edelleen täysin samalla tavalla kuin sitä on käsitelty alkuvuosista alkaen. Kaikki on manuaalista tai vesivoimalla koneistettua. Kahvi kasvaa 800-2000m korkeudella vuoristossa joten käsitettelylaitos on hieman sen alapuolella ja kun kahvin marjat kerätään vuoristossa ne lähetetään veden avulla putkistoa pitkin alas käsittelypisteeseen. 


Kahvipapujen lajitteluun tarkoitetun koneen yksi osa

Heti aluksi marjat lajitellaan kolmeen osaan painon perusteella. Painavimmat eli paras laatuiset marjat vajoavat nopeiten pohjaan ja heikompi laatuiset jäävät korkeammalle. Kahvilla on oma tuholaisensa, joka syö kahvin marjaan pienen reiän ja natustelee sitten siellä tyytyväisenä marjaa. Usein marja on päällepäin ihan hyvän näköinen mutta sisältä pelkkää tyhjää.

Kun marjat on vielä toiseen kertaan lajiteltu, niin paras laatuiset marjat jäävät tuotanto laitokseen käsittelyyn ja kakkos- sekä kolmoslaatuiset marjat myydään erilaisille pikakahvi markkinoille. Kun näin miltä kakkos- ja kolmoslaatuinen papu näyttää, päätin etten enää juo huonolaatuista kahvia kun se on pelkkää moskaa. 

Huonoa kahvia. Tätä saat kun juot pikakahvia, kapselikahvia tai mitään tahansa muuta kuin laadukkaista pavuista tehtyä. Halvalla ei (yleensä) saa hyvää
 
Ensiluokkaiset marjat seuraavaksi kuivatetaan ja jaotellaan kokonsa perusteella säkkeihin. Kahvipavut lähetetään maailmalle kuoret päällä jotta ne säilyisivät kuljetuksesta paremmin. Kohteessaan sitten esimerkiksi ranskalainen paahtimo sitten kuorii marjan ja paahtaa sen sellaiseksi kun haluaa. 

Noin 1/3 marjoista kuitenkin käsitellään loppuun asti laitoksessa. Tässä kohtaa joudutaan ottamaan kaasu avuksi jotta kahvi saadaan paahdettua riittävän kuumassa lämpötilassa. Normaalisti juon kahvini mielellään maidon kanssa, mutta täällä kahvi oikeastaan maistuu niin hyvälle että maito oikeastaan vain pilaa kahvin maun. 


Hyvä kahvi  = iloa elämään

Laiskoina olimme ottaneen mopotaksin mäen päälle, mutta reippailimme iloisesti auringon laskiessa kohti kylää. Matkalla on myös ainakain yksi loistava ravintola, jossa meksikolainen pappa grillaa argentiinalaiseen tapaan lihaa. Lisukkeeksi riittää keitetty peruna ja ai että kun oli hyvää.

Muutaman päivän jälkeen hyttyset tuntuivat syöneen meidät elävältä joten totesimme että aika jatkaa eteenpäin ja suunnaksi valikoitui Camarones niminen pieni kylä, mistä lisää seuraavassa postauksessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti