Mitä tänään syötäisiin?

Ensimmäinen asia, joka monelle tulee mieleen Bangkokista ja Thaimaasta ylipäänsä, on ruoka. Se myös näkyy hyvin vahvasti täällä. Joka puolella on erilaisia katukojuja mistä myydään ruokaa tai hedelmiä. Lisäksi lähes jokaisella kadulla on vähintää yksi ruokapaikka mihin pääsee myös sisälle syömään.

Ruoka ei myöskään mitenkään rajoitu vain thaimaalaiseen ruokaa vaan tuntuu että kaikki mahdolliset eri kulttuurit ovat edustettuna ruoan muodossa Bangkokissa. Erityisesti kansainvälisistä ruokapaikoista japanilaista ja korealaista näkyy jokapaikassa. Välillä tulee vastaan kortteli missä saattaa olla kuusikin eri japanilaista ruokapaikkaa vierivieressä. Etenkin kaikki hotpotit (pyödässä valmistettavat keitot) ja pöytägrillaus japanista ja koreasta on päätynyt tänne. Itsekkin olemme jo korealaista hotpottia ja japanilaista yakinikua päässeet kokeilemaan. Itse tosin en niin ruoan laitosta pidä joten tämä oman ruoan kokkaaminen ravintolassa tuntuu välillä hassulta. Mutta täytyy myöntää että hyvää on ollut ja onneks seurassa on yleensä ollut joku joka osaa ruokaakin laittaa :)

Yakiniku grillausta googlesta lainatussa kuvassa. 

Ruoka on täällä myös todella halpaa ja hienommatkin paikat pysyvät hinnoiltaan järkevina. Toki täällä on myös ihan michelin tähden ravintoloita ja siellä sitten hinnat ovat myös michelin tähden hintoja. Tarkoituksena olisi lähteä vierailemaan Gaggan nimisessä ravintolassa joka tarjoilee Intialaisia herkkuja michelintähden tasoisesti. Tästä sitten lisää jos saamme vielä pöydän joku kerta varattua, paikka on varattuna useita viikkoja eteenpäin kokoajan.

Mitä sitten normaalisti tulee syötyä kun ei pöytää saa michelin tähden ravintolaan.

Aamupalaksi syön useinmiten aika eurooppalaisen oloisen aamupalan, johon kuuluu mysliä jugurtilla, croissantti ja juotavaksi kahvia, mehua ja maitohappobakteerijuoma. Toki jokaisena aamuna en näitä juuri tällaisena syö tai syön vaan osan tuosta mutta tuolla kaavalla on aika hyvin eteenpäin päästy. Käsittääkseni aasialaiset syövät jopa aamupalalla usein riisiä, mutta en oikein osaa vielä sopeutua moiseen. Tämä eurooppalaistyylinen aamupala pysyy vielä ihan järkevissä hinnoissa jos kahvia ei lasketa. Kahvi taitaakin niistä asioista mitä täällä enimäkseen syön, olla ainoa lähelle suomi hintainen tuote. Kaupasta ostettuna tuossa alla olevassa kuvassa olleet kahvipurut maksoivat 185bht (n.5e) / 220g. Kahviloissa cappucino/latte maksaa yleensä 55-100 bht (1,5-2,5e).  Myslit maksavat myös hieman enemmän mutta kun ostaa kilon jotain perus mysliä niin ei se kuitenkaan ihan mahottomia ollut

Näistä aamupalani koostuu. Croissantin vieressä on maitohappobakteerijuoma, en tiie onko siitä apua mutta maistuu hyvälle.

Lounaaksi ostan usein miten kaupasta jotain valmisruokia, koska ne on halpoja ja kohtalaisen hyviä. En myöskään oikein koskaan ole pitänyt ulkona syömisestä, joten en kahta kertaa päivässä jaksa lähteä miettimään minkä ravintolan tai annoksen sieltä ravintolasta valitsen. Käyn kuitenkin noin kerran päivässä kaupassa, niin kaupasta saa helposti valmisruoan mukaan. Eikä valmisruoka täällä vaikuta lähellekkään niin prosessoidulta kun suomesta ostettuna. Valmisruoat maksavat yleensä noin 35 bht (n. 1e), siihen saatan lisäksi ostaa hedelmiä tai pasteijan rinnalle.

Erikoisuutena Thaimaan syömätavoissa on ettei täällä käytetä veistä ollenkaan vaan ruokailuvälineinä on lusikka ja haarukka. Muahan tämä ei haittaa yhtään kun Suomessakin pyrin syömään aina kuin mahdollista lusikalla. Kaikki pastat ja muut on paljon mukavampi lappoa suuhun lusikkaa käyttäen kuin taiteilla ruoka haarukkaan :)

Riisiä, paistettu muna, possuvihannesmössö ja munapasteija kera tangerine mehun. Hintaa noin 1,8e kokoannokselle. 

Iltaisin kun puolisoni tulee töistä lähdemme etsimään ruokaa jostain ravintolasta. Olemmekin kolunneet jo aika monta paikkaa tästä meidän läheisyydestä. Erityisesti pidimme lähimmästä ravintolastamme, joka yllättäen on japanilainen ravintola. Toinen paikka mihin palaamme aina uudelleen on W-market niminen alue. Siellä on aukio minkä laidoilla on erimaista tulevia ruokakojuja joiden omistajatkin tuntuvat olevan jokainen siitä maasta kotoisin minkä maalaista ruokaa tekevät. Siellä on tullut vastaan parhaat tacot ja quesadillat mitä olen syönyt, ja ruokailun jälkeen selvisikin että kokki on kotoisin meksikosta ja pyrkii tekemään ruoat mahdollisimman autenttisesti. W-marketissakaan ruokien hinnat eivät ole päätä huimaavia, mutta toki kansainvälisemmissä ruoissa usein tarvitaan myös sellaisia aineita mitkä täällä maksavat enemmän, niin se näkyy hinnoissa. Mutta emmeme sielläkään kahden ihmisen ruokiin ja juomiin ole vielä yli 500bht (n. 13e) saatu käytettyä. Kätevintä w-marketissa on että jokainen syöjä voi hakea siitä kojusta ruoat kun tahtoo, joten jos isommallakin porukalla menee syömään niin jokainen varmasti löytää jotain mikä maistuu.

Googlesta löytynyt kuva W-marketista

Mitä täällä sitten uskaltaa syödä ja mitä ei. Itse olen pitänyt sääntönä että syön paikoista missä on mahdollisuus ruokien kylmäsäilytykseen. Se yleensä ainankin jossain määrin takaa ettei kana ole seisonut montaa tuntia auringossa. Vaikka voihan se olla että kylmässä pidetään oluet ja ne kanat on silti siinä auringossa. Monissa matkailukirjoissa varoitetaan ostamasta valmiiksi kuorittuja ja pilkottuja hedelmiä, kun ei voi olla varma millaisella vedellä ne on puhdistettu. Täällä kuitenkin olen uskaltaunut niitä ostamaan ja syömään, kun täällä näkyy myös kadun varrella kaupungin tarjoamia ilmaisia juomapisteitä. Näistä juomapisteistä en kyllä välttämättä uskaltaisi suoraan juoda, mutta oletan etteivät ne ainankaa sitä huonommalla vedellä hedelmiä pese.

Jääpaloja uskallan myös ottaa juomiini koska täällä jääpalat ei maksa pienissäkään kaupoissa juuri mitään, joten jos ravintolassa muuten näyttää hyvältä, niin uskon että jääpalatkin ovat puhtaita. Muutenkin pyrin siihen etten juuri varoisi mitä syön, että vatsa tottuisi mahdollisimman nopeasti tämän alueen bakteereihin eikä sitten turhia vatsaongelmia tulisi. Tämä on tuntunut toimivan hyvin, koska kumpikaan meistä ei ole vielä kipeäksi tullut (koputtaa puuta!) ja aika vapaasti olemme kaikkea kokeilleet, mikä on hyvältä näyttänyt.

Julkinen liikenne Bangkokissa

Pari viikkoa kun Bangkokissa on pyörinyt niin julkinen liikkennekin on tullut tutuksi ainankin jossain määrin. Täytyy kyllä sanoa että olen ollut tähän mennessä erittäin tyytyväinen julkisen liikenteen toimintaan. Taksin kanssa on ollut huomattavasti enemmän ongelmia.

Aluksi kun tänne tultiin oltiin hieman varovaisia käyttämään julkista ja päädyttiinkin usein miten ottamaan taksi tai kävelemään. Käveleminen toki on ihan kiva vaihtoehto kun siinä näkee paljon enemmän kun on aikaa katsella. Tosin Bangkokissa varsinkin keskustan alueella jalkakäytävät ovat todella ahtaita, eikä niitä edes välttämättä ole. Ja näin nopeasta kävelytyylistä pitävänä tuntuu että kaikki laahustavat mun edellä ja ihmisten ohittelu on ahtaissa väylissä todella hankalaa. Lisäksi tuntuu ettei paikallisilla ole aina ihan samanlaista hahmotuskykyä muita kävelijöitä kohtaan kun mihin Suomessa on tottunut. Esimerkiksi jos on merkattu nuolet kummalla puolella katua kävellään ei niillä tunnu olevan mitään merkitystä. Kävelyn haasteena on myös kuumuus, ainankin vielä näin tottumattomalle, tämä tosin voi olla myöhemmin huomattavasti paremmin hallittavissa. Vaaralliseksi kävelykadut muuttuvat kun liikenteestä saattaa yhtäkkiä eteen ilmestyä mopo tai skootteri. Kun kuskit turhautuvat ruuhkassa ne usein koukkaavat jalkakäytäviä pitkin väljemmille vesille.

Taksien kanssa suurimpana haasteena on etteivät kuskit oikeasti osaa englantia yhtään. Ei usein miten edes auta vaikka olisi englanniksi kirjoitettuna osoite. Kartanluku taito on myöskin usein täysin olematonta. Bangkok on myös niin iso että välillä ei ole auttanut edes thaiksi kirjoitettu osoite kun kuski ei vaan tiedä mistä paikka löytyy. GPS:n olen nähnyt yhdessä taksissa, jonka kuski kertoikin auton olevan vain 5 päivää vanha. Silti kuski ei lopulta löytänyt oikeaan osoitteeseen vaan jäätiin noin 100 metrin päähän väärän talon pihaan.

Hinnat ovat todella halpoja takseissa. Lentokentältä taksi maksaa noin 350bht eli noin 9e. Lentokentältä on helppo ottaa taksi. Siellä on taksiasema mistä otetaan lappu, joka ilmoittaa miltä laiturilta sinun taksisi lähtee. Sitten vaan tallailu taksille ja ilmoittaa osoitteen mihin haluaa. Takseissa kannattaa ottaa matkat mittarilla ja kaikissa takseissa mittaria pitäisi pystyä käyttämään. Lentokentältä hotellille matka taisikin olla ainut taksimatkoista, joka sujui täysin ilman ongelmia.

Taksit yrittävät usein miten pyytää liian korkeaa hintaa jos taksien kanssa yrittää neuvotella hintaa. Varsinkin turisteille suunnatuilla alueilla tätä näyttää olevan. Esimerkiksi otimme MBK kauppakeskuksen edestä tuktukin Khao San roadille, eli reppureissaajien mekkaan, ja kysyimme kuskilta hintaa matkalle ja kuski väitti että 250bht, tästä suivaannuin kun ei se voi mitenkään maksaa samaa kun lentokentälle. Vieressä sattui olemaan poliisi ja kysyin hintaa niin se tipahti heti 100bht. Edelleen todennäköisesti hinta oli liian iso, mutta sentään vähän järkevämpi. Khao San roadilta hotellille palatessa otimme taksin ja siinä ei sitten ollutkaan mittaria, mutta huomattiin se liian myöhään ja mittaria kysyttäessä kuski vain nauroi. Hinnaksi matkalle tuli lopulta 220bht ja kuski olisi vaatinut 300bht.

Kaverilta hotellille palatessa vaadimme mittarin päälle ja matka näyttikin aluksi menevän mitä mukavimmin mutta lähellä hotellia taksi päättikin lähteä väärään suuntaan ja ajeluttaa 6km ylimmääräistä jotta mittarille tulisi lisää kilometrejä. Hyppäsimme sitten taksista pois ja kävelimme lopun kilometrin hotellille. Matkaan olisi mennyt varmasti pidempään ruuhkassa ajaessa. Yhden kuskin kohdalla meni muuten loistavasti, mutta hän ei ymmärtänyt karttaa, englantia, eikä meidän thaita edes kirjoitettuna. Lopulta sitten soitimme kelluntatankki firmalle ja annoimme puhelimen taksikuskille, jotta firman työntekijä sai kerrottua kuskille reitin miten paikalle pääsee.

Taksien lisäksi on käytössä myös mopotakseja. Mopokuski ajaa sut haluaamaasi paikkaan. Mopolla pääsee ruuhkassa monesti nopeiten ja hinnat kyydille ovat halpoja. Mopotaksissa ei kuitenkaan ole kypärää kyydissä olevalle, joten se kannattaa huomioida kyytiä ottaessa.

Näiden kokemusten jälkeen aloimme tutustumaan paremmin julkiseenliikenteeseen, eikä ongelmia ole juuri enää ilmennyt. Helpoin tapa Bangkokissa on liikkua Skytrainilla eli BTS:llä ja useimmat kohteet turisteille löytyvätkin reitin varrelta. Skytrain on liikenteen yläpuolella kulkeva metrosysteemi, jossa on kaksi linjaa. Skytrainiin on yhdistetty myös metro eli MRT sekä airport-linja lentokentältä keskustantuntumaan.

BTS:n liput maksavat 20-42bht (0,5e-1e) riippuen matkanpituudesta. Lippuja voi ostaa asemilta automaateista. Suurin osa automaateista syö vain kolikoita mutta ainakin isoimmilla asemilla on myös seteleitä vastaan ottavia automaatteja. Asemalla on myös aina lipunmyyntitiski mistä ei tosin voi ostaa yksittäisiä lippuja mutta he vaihtavat setelin kolikoiksi jolla automaatista saa ostettua lipun. Automaatti on tosi helppo käyttää vieressä on kartta missä jokaisen aseman kohdalla on numero, joka merkkaa hintaa paljon asemalle kyseiseltä asemalta maksaa matka. Automaatissa on numeroita ja painat sitä numeroa mikä kartassa näkyi. Tämän jälkeen laitat kolikoita automaattiin ja odotat että se tulostaa lipun. Jos haluaa ostaa useampia lippuja toistaa tämän niin monta kertaa kun on tarve. Uudemmat automaatit jotka ottavat myös seteleitä myyvät myös useita lippuja kerralla. Kun olet saanut lipun kävelet portille ja syötät kortin lukijaa josta se tulee toisesta kohtaa ylös ja otat lipun mukaasi. Muista säilyttää lippu, koska tarvitset sitä poistuessasi laituri-alueelta. Muistakaa myös kun kiipeätte laiturille niin BTS:kin kulkee vasemman puoleisesti. Itse ainakin alussa yritin aina väärälle raiteelle kun ajattelin oikean puoleisesti.

Jos Bangkokissa aikoo pidempään viihtyä tai matkustella muuten enemmän BTS:llä kannattaa ostaa Rabbit card eli matkakortti. Matkakortille voi ladata rahaa lipunmyyntipisteellä ja sitten vain vilauttaa korttia laituri-alueelle mennessä ja poistuessa niin laite veloittaa automaattisesti kortilta oikean määrän. Rabbit cardeja voi myös ostaa lipunmyynti tiskiltä. Kortilla on aluksi 180bht ja arvon lisääminen kortille on helppoa. Tosin korttia ostaessa se ei jostain syystä onnistunut, mutta syynä saattoi olla kielimuuri. Kortin omistaminen kannattaa jos yhtään enemmän BTS:llä liikkuu, koska lipunmyynti automaateille on usein pitkät jonot ja kolikoiden metsästäminen on aina oma puuhansa. Matkat saattavat olla myös halvempia kortilla mutta siitä en ole varma. Ruuhka-aikoina BTS on todella täysi mutta samaan aikaan myös taksilla liikkuminen on ruuhkassa seisomista. Ruuhka-aikoinan BTS kuitenkin parin minuutin välein, joten jos joku juna on täysi voi helposti odottaa seuraavaa. Tässä thaimaalaiset ovat esimerkillisiä ja kaikki seisovat hienosti jonoissa odottamassa omaa vuoroaan ovien kohdalta viistoissa jonoissa. Maahan on piirretty merkit missä jonotetaan ja mistä päästetään ulostulevat pois.

Bangkokissa on myös vilkas bussiliikenne. Busseja on paljon erilaisia, pieniä tuktukin tyyppisä lava-autoja, minibusseja ja sitten normaaleja isoja busseja. Tuktuk-bussit ja minibussit ovat paljon huonommin merkittyjä joten niitä emme ole vielä uskaltaneet koittaa mutta isoissa busseissa on selkeät numerot ja isoimmilta bussipysäkeiltä löytyvät reittikartat. Meillä on myös käytössä Moovit appi puhelimeen ( http://moovitapp.com/cities/ ), joka kertoo todella tarkasti mihin ja mistä bussit kulkevat, ja jos datapaketti on puhelimessa voi hyvin puhelimella jopa seurata matkantekoa kartalta. Bussit ovat todella rämäisiä, mutta tuntuvat kulkevan ajallaan ja hintaa puolen tunnin ja noin 9kilometrin matkalle tuli 9bht (0.25e). Liput saa ostettua bussissa. Oletettavasti kaikki matkat maksavat tuon kun mistä pysäkiltä kyytiin tullut vaan maksoi saman eikä rahastaja kysellyt määränpäätä.

Bussia päädyimme koittamaan kun päätimme mennä katsastamaan hieman syrjemmässä olevan ostoskeskuksen Seacon Square, mikä olikin hyvä valinta. Hinnat oli huomattavasti alhaisemmat kun mitä esimerkiksi MBK:ssa vaikka kauppa valikoima olikin hyvin samansuuntainen.  Suurin osa myyjistä puhui englantiakin ainakin auttavasti. Länsimaalaisia ei kauppakeskuksessa juurikaan näkynyt. Todennäköisesti itse alan asioimaan siellä, jos jotain sellaista tarvitsee mitä ei muualta kun kauppakeskuksesta löydy. Seacon Squaressa oli myös todella hyvä ruokatarjonta. Suosittelen siis kovasti uskaltautumaan busseilla keskustan ulkopuolellekin katselemaan paikkoja.

Fiiliksiä Bangkokin liikenteestä ja kodista

Eniten mua jännitti muuttamisessa miten sopeudun Bangkokin liikenteeseen. Edellisen kerran kun olen Bangkokissa käynyt ennen muuttoa vannoin etten ikinä muuttaisi tänne ja yksi suurimmista syistä silloin oli liikenne. Onhan se liikenne edelleen hurjaa ja välillä tuntuu että aika tuurilla ja toivolla täällä kävelee liikenteen seassa, mutta kun koittaa pysyä skarppina niin ei se nyt vielä ainankaan ihan mahdotonta ole ollut. Jos alkaa näyttää pahalta ettei tiestä pääse yli niin etsii paikallisen ja seurailee sitä niin yleensä onnistuu. Haastetta tietenkin lisää myös vasemman puoleinen liikenne.

Tosin osalla paikallisista tuntuu olevan itsevarmuutta vähän turhakin paljon. Yksi päivä nähtiin kun paikallinen mies ilman paitaa ja paljain jaloin käveli kuusikaistaisen tien läpi hidastamatta askeliaan kertaakaan ja samalla ohjaten liikennettä ja niin ettei myöskään autot joutunut hidastaman yhtään. Mulla oli sydän kurkussa vaan tien laidassa katsoessa ja vihreitä valoja odotellessa. Usein vaarallisemmissa usein ylitetyissä kohdissa on myös liikennepoliisi ohjaamassa liikennettä. Henkilötyövoima on varmaan sen verran halpaa että kannattavampaa laittaa ihminen kun valotolppa ohjaamaan liikennettä.

Sunnuntai meni aika pitkälle uuden kodin laittamiseen. Kaikille tavaroille ei ihan vielä paikkaa löytynyt mutta rinkan sai kuitenkin purettua ja koti alkaa tuntua enemmän kodilta. Parvekeelta sitten tiukkaa tutkimista että mihin suuntaan pitäisi lähteä että löytyy isompi kauppa ja siellähän kyltti Big C Market näkyikin. Matkaa meidän talolta sinne on noin kilometri joten ihan mukava kävelymatka. Ensimmäinen kauppareissu olikin hieman kalliimpi ja maksoi 2900bht eli 75e, mutta tavaraakin tuli aika paljon ja jonkun verran kallista import-tavaraa myös.

Jotain aamupalaksi, hieman siivousvälineitä ja tietenkin kahvikupit. Takana näkyykin hieno uusi oranssi mutteripannu.

Päivällistä kun lähdimme etsimään löysimme kivan paikan syödä. Iso torimainen alue missä on useita ruokakojuja ja keskellä paljon pöytiä mihin mennä syömään. Ruokaa oli vähän joka puolelta maailmaa. Hinnatkin tuntuivat olevan ihan maltillisia, vaikkakin kalliimpaa kun jostain pienestä katukojusta. Päädyimme syömään thaimaalaista, tietenkin piti saada fried ricea, lemppariani :) Juomana täällä toimii hyvin hedelmämehut/smoothiet. Sitruunasooda on etenkin todella hyvää, samaten appelsiinismoothie maistuu ihan mehujäältä. Taitavat laittaa tosin jonkun verran sokeria noihin mukaan ettei nekään ihan tervellisiä taida olla.  Hintaa kahden hengen illalliselle tuli 350bht eli noin 9e

Etualalla nuudelimössöä ja takana fried rice, juomana lemon soda.

Meillä on asunnossa jokaisessa huoneessa erillinen ilmastointi, joten turhaan ei tarvitse kotona hikoilla. Ei myöskään tarvitse turhaan  viilentää makkaria kun hengailee olkkarissa ja yöllä taas voi pitää ilmastoinnin päällä ainoastaan makuuhuoneessa. Vierashuoneestakin löytyy oma ilmastointi niin kavereillakin on mukava nukkua. Mä en oo koskaan ollut kovin hyvä nukkumaan lämpimässä, vaikka kyllä sekin onnistuu, joten ilmastointi oli tärkeä asia asuntoa valitessa. Tosin en kyllä ymmärrä miksi ilmastointia pitää huudattaa julkisissa tiloissa niin kovalla että tekee mieli lähteä ulos lämmittelemään suurimman osan aikaa. Hotellihuoneessakin oli 18 astetta kun sinne menimme. Itse pidämme ilmastointia niin että se pitäisi ilman 26-27 asteisena, ja usein laitammekin ilmastointi laitteen fan asennolle ettei varpaat jäädy.

Ensimmäinen yö meni loistavasti kunnes heräsin siihen että korvan juuressa alkoi lotisemaan sen kuuloisesti että jostain on hajonnut putki ja vedet tulee asuntoon. Paniikissa ylös ja tutkimaan tilannetta, mutta jyrinä paljasti että kannattakin etsiä ongelmaa verhojen takaa. Taivaalta tuli vettä niin kovaa että ikkunoista alas valuva vesi kuulosti putkirikolta. Kun huoli oli ohi olikin mukava nukahtaa veden valuvaan ääneen.

Asunnon etsimistä ja uusi koti

Ensimmäiset päivät Bangkokissa on ollut aikamoista ympäristöön ja elämään totuttelua ja samalla tiukkaa kodin etsimistä. Aloitimme asunnon haun http://www.ddproperty.com/ sivuston kautta, laitoimme muutamiin asuntoihin kyselyä että pääsimmekö katsomaan asuntoja. Muutamasta paikasta saimme vastauksen ja kahta taloyhtiötä ja sieltä muutamaa asuntoa kävimme katsomassa torstaina.

Ensimmäinen taloyhtiö oli Onyx ja siellä oli pari ihan kivan oloista asuntoa, mutta jotekin ei kuitenkaan herännyt oloa siitä että olisi löytänyt kodin. Jatkoimme siis katsomaan seuraavaa paikkaa, joka oli hieman syrjemmässä ja alue vaikutti mukavan rauhalliselta ja asuntokin oli kiva ja olimme jo melkein päättäneet että tästä tulee meille koti, kuitenkin tuntui että jotain puuttui eikä fiilis ollut ihan sellainen kun toivoimme. Jäimme siis vielä miettimään ja saimmekin sitten ensimmäiseltä välittäjältämme viestiä että voisiko hän näyttää meille vielä paria asuntoa. Laitoimme hänelle listan mitä odotamme asunnolta ja hetken päästä saimmekin tarjouksen asunnosta, mikä kuvissa näytti juuri siltä mitä olimme ajatelleet. Perjantai aamuna suuntasimme taas uuteen näyttöön ja rakastuimme asuntoon heti kun kävelimme sisään.

Asunnossa on kaksi makuuhuonetta joissa molemmissa on vessat suihkuineen sekä olohuone johon yhdistetty avokeittiöineen. Kokoa huoneistolla on 58 neliötä. Asunto oli myös valmiiksi kalustettu eli huoneistossa on pari sänkyä, sohva, telkkari x2, pyykkikone sekä lakanat ja perusastiasto. Asunnossa on myös parveke jolle meneminen tuntuntui aluksi aika hurjalta, asunto nimittäin on kerroksessa 29. Mahanpohjassa tuntui aika hurjalta, kun parvekkeen kaiteeseen nojaillen katseli maisemia. En tiettävästi kärsi mitenkään pahasta korkean paikan kammosta, mutta en muistaakseni ennen ole ollut noin korkealla asuintalon parvekkeella maisemia katsomassa. Maisemat olivat kyllä uskomattomat ja en malta odottaa että pääsee katselemaan sieltä ensimmäistä kunnon ukkosmyrskyä!

Keittiöstä löytyy jääkaappi, mikro ja pari keittölevyä, sekä perus astiasto

Näkymä olohuoneen ikkunasta, tosin tällä hetkellä talon viereen rakennetaan uutta taloa joten näkymä vähän heikkenee.

Olohuone

Taloyhtiöön kuuluu myös uima-allas, puutarha ja kuntosali. Lisäksi siivouksen ja pyykinpesun saa taloyhtiön puolesta jos maksaa vähän kalliimpaa vuokraa. Päätimme näin ainakin aluksi hoitaa siivousta ja pyykkäystä itse ja mahdollisesti sitten pyytää siivouspalvelun avuksi kun tarvitsee vähän isompaa siivousta kun tavaroiden järjestelyä. Vuokraa maksamme 26.000 bht/kk eli noin 670e/kk. Asunto sijaitsee Phra khanongin skytrain aseman läheisyydessä. Vaatimuksena meillä olikin että asunnon pitäisi löytyä Skytrainin vihreän linjan varrelta, koska puolisoni työ on tämän linjan varrella. Matkaa MBK centerille eli Bangkokin tunnetuimpaan kauppakeskukseen on noin 11 kilometriä eli olemme aika keskustan tuntumassa. Metrolla matka kestää noin vartin verran. 

Taloyhtiön uima-allas

Lisäksi asunnonvälittäjämme lupasi järjestää meille internetin, sähkön ja veden, mikä helpottaa kovasti tämän maan sääntöviidakossa. Asunnonvälittäjä oli muutenkin mukavan oloinen ja puhui hyvää englantia. Jos olette tänne päin muuttamassa niin välitämme mielellämme hänen tietonsa. Sunnuntaina lähdemme kirjoittamaan nimet paperiin ja maksamaan takuuvuokran joka on kahden kuukauden vuokra sekä ensimmäisen kuukauden vuokran. Ulkomaalaisia on ajateltu ja aluksi ainankin vuokran voi hoitaa käteisellä ettei tarvitse ihmetellä tilisiirtoja.

Olisi täältä helposti löytänyt jonkun halvemman ja pienemmän asunnon jossa varmasti olisi ihan hyvin asunut mutta haaveilimme jo kotosalla asumisesta hieman korkeammassa talossa ja näin suomalaiselle uima-allas on varmasti pelastus, kun lämpötilat kohoavat vielä tästä.

Tulipa kyllä hyvä fiilis kun koti on nyt varmistunut. Kirjoittelen vielä ensimäisen viikon muista kuulumisista kunhan saan vähän päätä järjestykseen. Tämä asunnon ettiminen on ollut nyt niin vahvasti mielessä ettei oikein muulle ole jäänyt keskittymistä. Puolisolla alkaa tiukka koulutus uusiin töihin ensi viikosta joten halusimme saada asuntoasiat järjestykseen ennen sitä.

Matka uuteen kotiin

Viimeisin viikko Suomessa oli aika stressaavaa kun ei osannut oikein tehdä mitään ja oli silti kokoajan tekemässä jotain. Ja joka paikka oli täynnä pahvilaatikoita kun uusi kämppiksemme muutti jo viisi päivää ennen meidän lähtöä samaan talouteen. Jännä nähdä miltä asunto näyttää kun seuraavan kerran tulee Suomeen ja omien tavaroiden tilalla onkin ihan eri näköset tavarat.

Pakkauksessa koitimme pitää linjan että tavaraa otetaan aika vähän mukaan mutta kyllä sitä yhteensä noin 60kg tuli. Molemmilla noin 20kg rinkat ja 10kg käsimatkatavarat. Mitään tavaroita ei lähetetty Suomesta tänne ja ei tarvinnut ees ylimääräistä matkalaukkua mitä aluksi mietimme. Listaan tähän alle mitä otin mukaan ja mitä meillä on yhteisesti mukana.

Vaatteet: muutama mekko, farkut, kangashousut, parit shortsit, alusvaatteita ja sukkia, pari t-paitaa, urheiluvarusteita ja pari vähän paksumpaa paitaa. Sekä tietenkin villasukat vaikka tuskin niitä ihan hirveästi täällä tarvitsee. Vaatteita otin jonkun verran mukaan vaikka olisi sitä varmasti vähemmälläkin riittänyt. Mutta olen välillä vähän nirso vaatteiteni suhteen joten mielellään varmistan että mulla on mukavia vaatteita mukana. Toisekseen mulla on jo muutenkin niin paljon vaatteita että hyvä käyttää vanhoja pois ennenkuin liikaa ostaa uutta. Toki pitää huomioida että mun vaatteet on tehty suomalaiseen säähän joten monet ovat ihan liian paksuja tänne, joten jonkun verran pitänee vielä vaatteita ostaa täältäkin.

Tekniikka: läppäri, ps4, mini genelecit, pari jatkojohtoa, vedenkestävä kamera ja kännykkä. Päädyimme että otamme ps4:n mukaan kun sitä kuitekin päivittäin kotona käyttää joten varmasti se tulevassakin kodissa tulee olemaan kovalla käytöllä. Eikä kuitenkaan viitsisi ostaa toista pleikkaria kun tekniikka kuitenkin vanhenee sen verran nopeasti että mahdollisesti jo Suomeen takaisin tullessa voikin ostaa sinne sitten uuden konsolin. Genelecit puolestaan lähti mukaan kun niissä on kuitenkin kokoonsa nähden hyvä ääni eikä ne nyt niin paljon painanut kantaa matkassa. Kaiuttimet kuitenkin maksavat jonkun verran halvemmissakin maissa jos laatua tahtoo. Eikä isoja  kaiuttimia sitten saisi kuitenkaan tuotua takas Suomeen. Jatkojohtoja taas puolestaan oli hyvä ottaa mukaan että saa kaikki meidän eurooppalaisella pistokkeella olevat laitteet kiinni :) Elektoriniikkaa meillä on vielä lisäksi matkassa puolison harrasteiden takia lisääkin, eli DJ-soittimet ja Drone-tavaraa.

Kosmetiikka: aurinkorasva, pari perus rasvaa sekä hoitoainetta ja -öljyä hiuksille. Aluksi ajattelin että ostan rasvat paikan päältä mutta sitten onneksi mua varoitettiin ajoissa että rasvojen kanssa pitää olla tarkka kun täällä käytetään valkaisevia aineita melkein kaikissa tuotteissa. Ostin nyt sitten perusjutut valmiiksi niin kerkee sitten rauhassa etsimään sopivat tuotteet mitä ostaa paikan päältä.

Lisäksi kaiken maailman pikkusälää tuli otettua ihan hirveästi mukaan ja varmaan osa on ihan turhaakin mutta tuntui helpommalta lähteä kun oli muutamat pikkujutut mukana. Kyllä sitä tavaraa aika paljon tuli mutta lopulta sitten vähemmän kun mitä edes ajattelin ottaa mukaan. Sekä sitten taxfreestä 40e arvosta lakritsia, salmiakki ja suklaata, jos vaikka koti-ikävä iskee. Suklaatakin uskalsi ottaa kun tietää että huoneessa on jääkaappi ja ilmastointi mihin ekana mennään ja ihan varmasti tulee olemaan seuraavissakin asumuksissa.

Loppuen lopuksi täältä saa kuitekin kaikkea mitä haluaa ja sellaista mitä ei osaa ees kuvitella joten ei sitä kauheasti kannata mukaan ottaakaan. Pystyypä sitten liikkumaan helposti tarvittaessa muuallekkin.

Lento meni loistavasti ja päästiin jopa Finnairin uuden lentokoneen kyytiin joten viihdejärjestelmän näytöstäkin sai jo selvää leffasta. Unta ei saanut hirveästi kun naapuripenkkirivissä oli ensikertaa Pattayjalle menijöitä ja vähän kokeneempi kaveri, sitä mukaan kun juotujen oluiden määrä kasvoi niin äänen taso kohosi. Mutta perille päästiin taksi saatiin helposti lentokentältä virallisia taksiväyliä käyttäen ja hintaa taksimatkalle tuli 350bht eli noin 9e.

Hotellissa on kaikki kohdallaan ja kuviakin ehkä tulee myöhemmin. Nyt vaan huomasin ekan asian, joka unohtui ja se on kameran piuha. Mut onneks niitä saa täältä helposti ja joten kuviakin on luvassa. Muutaman tunnin unien jälkeen lähettiin tutustumaan uuteen kotikaupunkiin. Onneksi saatiin avuksi mieheni työkaveri, joka on jo kuukauden verran kerinnyt täällä asustelemaan. Käytiin syömässä jossain paikallisten paikassa missä oli tosi hyvät ja hieman tulisetkin ruoat. Kolmen ruoat ja juomat maksoivat yhteensä 530 bht eli noin 14e. Pääsin myös maistamaan uppopaistettua ankannokkaa, mikä kaikista ajatuksista huolimatta oli aika hyvää.

Ruokailun jälkeen käytiin vielä istumassa parin kaverin kanssa iltaa ja tutustuttiin yhteen paikalliseen tyttöön. Ihmeteltiin että miten osaa puhua niin hyvää englantia ilman juurikaan thaimaalaista aksettia, ja arvuuteltiin että missä on käynyt opiskelemassa kieltä. Lopulta sitten tyttö paljasti kielen tulevan Khao San Roadilta eli Bangkokin reppureissaaja mekasta. Hän vain alkoi puhumaan kaikille travellereille ja sitä kautta sitten kokoajan hioi omaa aksenttiaan oikeammaksi.

Täytyy sanoa että ensimmäinen päivä uudessa kotikaupungissa oli loistava!

Pahinta murhetta tähän mennessä aiheuttanut sähköjohdot jotka ovat omaa luokkaansa. Tänään huomattiin metallinen valotolppa mihin oli kiedottu toisesta päästä katkennut sähköjohto. Sähköturvallisuus kunniaan ja ...


Tässä kuvaa edelliseltä Thaimaan reissulta sähköjohdoista ja tuossa on vielä siistiä jälkeä.