 |
| Boliavialainen naisten perinneasu |
Perusta suuntasimme bussilla kohti Boliviaa. Matkalla pysähdyimme pari tuntia Punon kaupungissa ennen kuin bussi pääsi rajalle asti. Rajamuodollisuudet olivat aika pienet hiljaisella raja-asemalla, joten rajalla aikaa ei turhia kulunut. Heti rajan toisella puolella alkaa Copacabanan kylä, jota ei pidä sotkea Rion Copacabanaan. Molemmat kyllä rannalla mutta toinen Atlantin lämpimössä ja, tämä mihin nyt menimme, Lake Titicacan kylmän vuoristojärven rannalla.
 |
| Lake Titicaca |
Copacabanaa pidetään teennäisenä hippikylänä, mitä se vahvasti onkin, mutta toimii hyvin yhden yön pysähdykseen matkalla Cuscosta La Paziin. Toki Lake Titicacalla on paljon historiaa ja sen puolesta mielenkiintoisia kohteita, mutta päädyimme lähinnä lepäämään ja nauttimaan paikallisten jongleeraajien seurasta ja treenailemaan pitkästä aikaa pallojen kanssa.
 |
| Jonkkailua Titicacan rannalla |
Bussissa matkalla Copacabanasta La Paziin törmäsimme pariin mukavaan kundiin ausseista ja nykistä. Heidän kanssa oli mukava viettää aikaa iltaisin La Pazissa. Heti torstaina yritimme lähteä katsomaan Cholita Wrestlingiä mutta tapahtuma olikin peruttu joten päädyimme käveleskelemään El Alton alueella etsimässä kaapelikärryä takaisin keskustaan, mutta useamman tunnin etsimisen jälkeen selvisi ettei kaapelikärriyt poikkeuksellisesti kulkenut sinä päivänä. Ei se onneksi haitannut oli kiva kävellä alueilla missä paikalliset hoitivat ostoksiaan. Ainoastaan kun alkoi tulla pimeä meinasi vähän huolestuttaa kun alue ei ihan turvallisimmasta päästä ole. Joten taksi alle ja kohti keskustaa.
 |
| La Pazin julkistaliikennettä |
Lopulta löysimme vielä toimivan kaapelikärryn ja pääsimme ihailemaan öistä La Pazia. La Paz sijaitsee solassa ja solan seinämät ovat täynnä asutusta ja yläpuolella sijaitsee El Alton kaupunki. Julkinen liikenne näihin toimii ruuhkien yläpuolella kaapelikärryjen avulla. Alhaalla solan lämpimmässä ilmassa asuu suurinosa hyvintoimeentulevasta väestöstä, köyhemmät asuvat ylhäällä missä ympäri vuoden öiseen aikaan on todella kylmä. Lisäksi monet asunnot ovat tavoitettavissa vain jyrkkien portaiden päässä.
 |
| Alamäkipyöräilyä |
La Pazissa aktiivi lomailuun on paljon mahdollisuuksia. Meidän aktiivipäristelyksi valikoitui Death Road, joka nimensä mukaisesti aikoinaan kun siellä vielä oli autoliikennettä tappoi useita satoja vuodessa. Nykyisin se on vain alamäkipyöräilijöiden ja moottoripyörien käytössä. Toki edelleen se on vaarallinen reitti, mutta vaarat ovat lähinnä siinä että arviodaan omat taidot väärin ja ajetaan liian kovaa pyörällä eikä saada pyörää enää hallintaan. Samaten huonot pyörät joiden jarrut pettävät kesken matkan aiheuttavat vaaraa. Tämän takia aina luotetulta matkanjärjestäjältä reissut Death Roadille.
 |
| 2 pyöräilijää syöksyi kuolemaan 2006 Death Roadilla |
Alamäkipyöräily oli huippu kivaa! Alun asfalttipätkällä sai lasketella täysiä ja fiilistellä pilvien seassa ajamista. Reitti alkaa 4.8km korkeudesta joten alkumatkasta kelit oli melko viileät ja sormet tunnottomana sai mennä alas. Virallinen Death Road on hiekkatietä joten siellä nopeudet on aika paljon hitaammat. Matkaa alas tulee 55km josta noin 40km hiekkatiellä rytkyttämistä, joten kämmenet on aika hellinä alas saavuttaessa. Mä heitin kerran tangon yli puolivoltin, mutta onneksi ei sattunut mitään, seuraavana päivänä oli vähän hartiat kipeenä tärähdyksestä. Akrobatia treeneistä on selkeästi hyötyä :)
 |
| Tuomaripeli sai tunteet kuumenemaan |
Sunnuntaina vihdoin pääsimme ihastelemaan Cholita wrestlingia. Boliavialaiset naiset perinne puvuissa tappelevat teatraalisesti toisiaan vastaan WWF tyyliin. Kehä on vain viitteellinen alue taistelulle ja monet Cholitoista päätyikin yleisön syliin. Cholita Wrestling on paikallisten suosiossa ja tunteet yleisössä kuumenikin puolueellisten tuomarien kohdalla. Viimoisen matsin kohdalla paikallinen yleisö ei pysynyt enää nahoissaan vaan tuolit alkoivat lennellä kohti painijoita ja tyhjillä vesipulloilla mätkittiin kaikkia jotka tielle osuivat.
 |
| Turva-aidat matalaksi ja yleisö mukaan matsiin |
La Pazista matka jatkuu kohti Uyunin hiekkatasankoa yöbussilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti